Vuodatan oliivipellolla seuralaiseni kanssa varakkaasta taustasta

Mehevällä oliivikentällä antauduimme varakkaan ystäväni kanssa toiveeseemme lievittää itseämme. Viileä ruoho paljasta ihoamme vasten, raikas ilma ja yhteinen läheisyys tekivät siitä ikimuistoisen kokemuksen.

Äskettäisen oliivitarhan rehevään ja terhakkaaseen maahan suuntautuneen retken aikana huomasimme seuralaiseni kanssa olevamme tuulenvireen purkaa itseämme. Huolimatta kumppanilleni tarjotusta ylellisestä kasvatuksesta hän osoittautui todelliseksi seikkailijaksi, syleillen tilanteemme alkukantaista luonnetta. Yhdessä paljastimme vartalomme lämpimän auringon alla, hameemme putosivat maahan kyykyssä kahisevien oliivipuiden keskellä. Viileä tuulenvirne paljasta ihoamme vasten, maa allamme ja vilkas vihreä maisema ympärillämme loivat henkeäsalpaavan taustan spontaanille aktillemme. Lauetessamme emme voineet muuta kuin nauraa äsken jakamallemme villille, estottomalle kokemukselle. Se oli hetki puhdasta, suodattamatonta vapautta, testamentti luonnon kauneudelle ja niin kiihottavia, raakoja, kirjoittamattomia hetkiä, jotka tekevät elämästä niin kiihottavan.